Euromaiden lippuja Riikassa



Kun euroministerit tapaavat Latvian Riikassa, on Euroopan talous pahemmassa jamassa kuin koskaan. Euroopan rahaministerien kokous ei näytä saavan ratkaisuja aikaan euron kriisiin. Samaan aikaan todellinen ongelma on muualla. Uusimedia.com analysoi.

Latvia ja Riiga valokeilassa

Poliisit seisovat kevyen metalliaidan ulkopuolella. Euroopan Unionin jäsenmaiden liput liehuvat lipputangoissa. Latvian Riika on nyt eurokraattien valokeilassa, kun rahaliiton ongelmia pyritään ratkaisemaan suljettujen ovien takana. Kokouspaikkana on näyttävä Latvian kansalliskirjasto, joka on vasta äskettäin avattu arkkitehtuurin uhkeana maamerkkinä.

Samaan aikaan Daugava-joen toisella puolella on maan matkailuelinkeinon kruununjalokivi eli Vanhakaupunki vaikeuksissa. Vasta puolitoista vuotta euron jäsenenä ollut Latvia on joutunut heräämään kohmeloiseen todellisuuteen: monet vanhankaupungin kiinteistöistä ovat tyhjillään. ”Vuokrataan”, lukee usean ikkunan tekstissä: monet kaupat ja baarit on suljettu. Uusia yrittäjiä ei ole uskaltautunut alueelle, jossa on ylivoimaisesti eniten maksukykyisiä turisteja.

Uutisoimme äskettäin, että euron käyttöönoton ja sitä seuranneen hintajäädytyksen jälkeen hintoja nostettiin rajusti, heikentäen palkansaajien ja eläkeläisten ostovoimaa. Lisätietoa.

Lavia on esimerkki Euroopan ongelmista

Latvia on hyvä esimerkki uuden Euroopan ongelmista, mutta pienenä valtiona ja maineeltaan ”EU:n köyhimpänä maana” se tuskin pystyy toimimaan koko Euroopan esimerkkinä.

Mennään siis muualle. Esimerkiksi voidaan nostaa miljoonakaupunki Budapest, jonka ruutukaava-alueella riittää vuokrattavaa. Pestin ydinalueella, kehäkatujen välisellä alueella on niin kauan vuokraamatta olleita kauppatiloja, että toivoa tuskin on enää niiden vuokraamisesta kannattaville yrityksille.


Kuva: Asunnottomia Budapestissä - pieni palkka ja ylivelkaantuminen ajavat ihmisiä asunnottomuuteen kaikkialla Euroopassa.

Eurooppa edelleen kahtia jakautunut

Euroopan kahtiajako on edelleen selkeää. Länsi oli vielä 25 vuotta sitten idän ihanne. Sen vaurautta ihailtiin ja kadehdittiin. Idässä oli juuri päästy eroon kommunismin ideologiasta. Vaikka jokaisessa maassa irtiotto oli erilainen, yhdessä suhteessa itä toteutti samaa kaavaa: kaikkiin maihin tunkeutui lännen vähittäiskauppa, pankkitoiminta ja muu bisnes.

Länsi ratkaisi idän tarjonnan, mutta ei kysyntää. Tässä on Euroopan perusongelma: itään tulvi massiivinen määrä tarjontaa, mutta palkat eivät nousseet. Edelleen monissa osissa itäistä Eurooppaa yritetään sinnitellä 300–500 euron kuukausipalkalla. Aikaa palkannousuun on ollut 25 vuotta.

Tämä on vain yksi Euroopan perusongelmista. Lännessä 25 vuotta on merkinnyt väestönsiirtoja, jotka ovat heikentäneet kansallisia kulttuureita ja samalla horjuttaneet yhteiskuntarauhaa, kun autoja poltetaan öisin ja no-go -alueet hajottavat yhteiskuntia kahteen kastiin.

Lännestä kadonnut työpaikkoja

Pariisin ja Britannian ghettoutuminen on nopeasti saanut seuraa Ruotsin esikaupungeista, jonne edes poliisi ei uskalla astua. Viime aikoina laiton maahanmuutto länteen on pahentunut ja jopa ryöstäytynyt hallitsemattomaksi ongelmaksi.

Lännestä on kadonnut teollisuustyöpaikkoja, joista osa on valunut Euroopan itäosiin. Matala palkkataso saattaa hyödyttää muutamaa autonvalmistajaa mutta ei paikallista teollisuustyövoimaa. Matala palkka tarkoittaa matalaa ostovoimaa.

Pankkisektori on Euroopan suurin uhka

Ongelmat eivät kuitenkaan pääty tähän. Suurin uhka eurooppalaiselle taloudelle on pankkisektori. Tämä on monitahoinen ongelma. Pelkästään valtioiden velkaantuminen on heiluttamassa koko mannerta, Kreikasta Kyprokseen, Italiasta Irlantiin.

Suurempi aikapommi muhii idässä. Kun romanialainen nuorimies hankkii urheiluauton ja parhaan mahdollisen älypuhelimen, hän on saavuttanut uuden itäeurooppalaisen unelman. Mutta sitten iskee todellisuus: Romaniassa kuulee paljon tarinoita ihmisistä, joilla on upea auto, mutta ei rahaa bensaan! Älypuhelimella elvistelevä sankari ei pysty soittamaan yhtään puhelua, kun ei ole varaa maksaa puheluaikaa!

Nämä ovat jäävuoren huippu. Romanian liittyminen EU:hun nosti maahan nopeasti euforian, jonka varassa aloitettiin lukemattomia omakotitalohankkeita. On totta, että monet romanialaiset asuvat hulppeissa huviloissa kaupunkien liepeillä. Samaan aikaan odotetaan kuplan puhkeamista, kun velkoja on vaikea maksaa takaisin.

Ostovoima on heikentynyt

Ostovoiman heikkeneminen Latvian paikallisliikenteen lippujen hinnannostosta lainojen takaisinmaksuun on negatiivinen kierre, joka tulee romahduttamaan koko mantereen talouden.

Ei liene sattumaa, että juuri Romaniassa on useita kreikkalaispankkeja (Banca Românească, Piraeus Bank, Bancpost, Alpha Bank) ja kun tuetaan Kreikan pankkeja, voi ongelmilla olla vankka yhteys Romanian holtittoman yksityisen velkaantumisen kanssa.

Kaikkialla Euroopassa Virosta Bulgariaan toimitaan samojen perusongelmien parissa. Virossa norjalainen Statoil mainostaa huhtikuussa 2015 kesätyöpaikkoja lupaamalla 530 euroa kuussa käteen. Tämä on kuitenkin entisen Itä-Euroopan maiden joukossa poikkeuksellisen hyvä palkka. Latviassa minimipalkka on noin 360 euroa, Ukrainassa se oli ennen valuutan romahdusta vain 100 euroa.

Matala palkkataso on pohjana rakenteellisille ongelmille. Kun Itä-Eurooppa avautui markkinataloudelle, siitä tulikin kapitalismin uhri. Vain hyvin harvat itäeurooppalaiset yritykset pystyivät tasavertaiseen kilpailuun läntisten jättien kanssa. Sen sijaan lännestä tuli suoranainen tulva yrityksiä itään.

Ruotsalaispankit ottivat Baltian

Baltiassa ruotsalaiset pankit nappasivat pankkisektorin, Saksa otti koko itäisen Keski-Euroopan vähittäiskaupan, vaikka myös Ranskalle jäi murusia. Nyt Kroatiassa ”ostoskeskus” sisältää aina samat läntiset vaateketjut, mukana usein myös ruotsalainen H&M. Vain kourallinen jättiyrityksiä dominoi Kroatian vähittäiskauppaa, mutta lännessä tuskin on yhtäkään kroatialaista ketjua.


Kuva: Tyypillinen kauppakeskus Kroatiassa

Elektroniikan jätti Mediamarkt on napannut leijonanosan markkinoista Unkarissa, samoin OBI puutarhabisneksen tai Baumax rakennusalan. Toisaalta Saksan kilpailutilanne on siirretty itään niin, että nyt monissa maissa alalla kuin alalla kilpailevat vain saksalaiset ketjut keskenään kuin kotimaassaan, ilman minkäänlaista kilpailua asemamaan yritysten taholta.

Pankkisektori tarjoaa köyhille lainoja

Rahoituskuvio on myös selkeästi länsiyrityksiä pönkittävää: pankkisektori tarjoaa innokkaasti lainoja pienipalkkaisille itäihmisille, jotka sen jälkeen tekevät hankintansa länsiketjuista. Raha kulkee länsipankeista pian länsiketjuille, jolloin itään jää lähinnä velka.

Itäeurooppalaiset näyttävätkin joutuvan kommunismin ikeestä aidon kapitalismin ikeeseen. Kapitalismilla tarkoitamme lähinnä pääomien kasautumista (länsieurooppalaisille) suuryrityksille. Sen sijaan itäinen Eurooppa tarvitsisi markkinataloutta, missä ei olisi monopoleja tai oligopoleja, vaan myös paikalliset yritykset voisivat kilpailla tasavertaisesti Lidlien, Bauhausien ja IKEA-jättien kanssa. Tästä on hyvin vähän merkkejä.

Suomi on ajautumassa itäisten maiden kastiin

Suomi on sijoittumassa itäisten maiden kastiin, vaikka palkkataso on edelleen suhteellisen korkea. Suomessa myydään pois omaisuutta kiihtyvään tahtiin norjalaisille, saksalaisille ja ruotsalaisille, usein ”rahoitusyhtiöille”, joilla tuskin on intressiä suojella suomalaista työvoimaa. Myös itäisessä Keski-Euroopassa kaikki arvostetut brändit ovat joutuneet saksalaisten tai muiden läntisten kapitalistien omaisuudeksi. Unkarin tunnettu kuohuviinibrändi Törley ajautui saksalaisten omaisuudeksi. Suurin osa itäisistä olutpanimoista tuottavat nyt peruslitkuja länsimaisessa omistuksessa.

Liettuan Kaunas on suunnilleen Tampereen kokoinen kaupunki. Se on hyvä esimerkki kehityksestä, joka ajaa Euroopan ahdinkoon. Kun maa itsenäistyi uudestaan, Kaunas sai hyvän valikoiman ostoskeskuksia sekä keskustaan että ohitusteiden varsille. Nyt kaupungin pääkadulla on yksinäinen Benetton-vaatekauppa. Miten se pystyy pysymään pystyssä, kun suhteellisen pieni väestö on jo muotivaatteensa ostanut, samoja vaatteita löytyy isoista ostoskeskuksista ja se palkkakaan ei ole noussut? Viimeksi Benetton tarjosi rajuja alennusprosentteja. Seuraavaksi Kaunas tarjoaa lisää tyhjää toimitilaa. Suomessa pääkaupunkiseudun tyhjä toimitila on jo kasvanut katastrofaalisiin määriin.


Kuva: Liettuan Kaunas on pienehkö kaupunki, jossa asiakkaita ei riitä Benettonin ketjukauppaan

Matalan palkan kyytipoikana on massiivinen velka, jolla ehdittiin jo ostaa aikuisille leluja, nyt monet näistä jo rikkoutuneina.

Kiina on itäisen Euroopan uhkana

Jos itäisessä osassa Eurooppaa nostettaisiin palkkoja, monet tehtaat siirrettäisiin Kiinaan. Jos palkkoja nostetaan vähittäiskaupassa, muotiputiikit sulkevat ovensa kannattamattomina, elleivät ole jo sulkeneet. Jos palkkoja ei nosteta, ei velanmaksu oikein onnistu. Ja vaikka se onnistuu, ei ostovoimaa ole enää kauppoihin. Kävi miten tahansa, kierre on negatiivinen.

Kun itäisen Euroopan jälleenrakennus alkoi 1990-luvun alussa, silloin kaikki investointiraha tuli lännestä. Yhdessä rakennettiin ostoskeskukset, pankkitornit ja liikerakennukset. Ison rahan asuintalot nousivat niille, jotka halusivat elää hulppeasti. Kaiken yksityisen rahan ohella pankit tarjosivat halpaa lainaa elintasoaan nostaville eurooppalaisille.

Nyt mennään takapakkia

Nyt kaikki ostoskeskukset ovat valmiina. Uutta ei enää tarvitse rakentaa. Nyt mennään takapakkia: hienot myyntitilat jäävät tyhjilleen. Ostovoiman syövät velanlyhennykset. Palkka ei nouse.

Lännessä mietitään mitä tehdä, kun idästä saadaan vain tappiota. Lännen pankit kirjaavat tappioita. Romaniassa saksalaiset joutuivat myymään Praktiker-ketjun pois. Nyt se sinnittelee romanialaisessa omistuksessa.

Euromaat joutuvat rikkomaan yhteisiä pelisääntöjä. Kreikkaan on jo lapioitu enemmän rahaa kuin mitä Kreikan velka oli kriisin alkaessa. Samaan aikaan Kreikka on ajautunut suurtyöttömyyteen ja velka on tuplaantunut. Eikä meille koskaan kerrota, mikä yhteys on Kreikan kriisillä ja sillä romanialaisella nuorella miehellä, jolla on korskea urheiluauto, mutta ei rahaa ostaa autoon bensaa.

Sillä todellisessa elämässä se yhteys on, mutta sitä eivät Latviaan kokoontuneet euroministerit ymmärrä.


Kuva: Euroministerien työ vaatii poliisien suojelua. Kuka suojelisi köyhtyvän Euroopan kansalaisia?

Euroministerit eivät päässeet Kreikasta sopuun

Kokouslähteiden mukaan euroministerien kokous ei päässyt tyydyttävään lopputulemaan. Kreikka petti odotukset (tai täytti pessimistiset odotukset), eikä Kreikalta saatu haluttua selvitystä mahdollisista jatkotoimista. Tyypilliseen tapaan euroministerit kuitenkin halusivat Kreikan jatkavan euromaana.

Kokous päättyi lauantaina 25.04.2015.







Uusimmat artikkelit

Ns. pankkikriisi oli suurelta osalta rikollista

joulukuu 02, 2015

Vesipainajainen voi olla totta pian – Vietnamissa se jo on

marraskuu 18, 2015

Muslimi-invaasio Itävallan näkökulmasta

marraskuu 05, 2015

Haluaako Greenpeace tuhota Helsingin?

lokakuu 16, 2015

Kolme kirjaa Karjalan palautuksesta

syyskuu 29, 2015