Onko rajavyöhykkeestä hyötyä, jos uhka tulee maan sisältä?

Samalla kun Venäjä toteuttaa globaalia visiota uutena suurvaltana, Suomen asema laajentumishaluisen karhun naapurissa on kiristymässä, kirjoittaa vantaalainen Olli Pusa pitkässä some-kirjoituksessaan.

Tulisiko venäläisten maakaupoista huolestua. Osa poliitikoista ja kansalaisista näkee kaupoissa ainoastaan keinon rikastua helpolla mutta kasvamassa ovat myös kriittiset äänenpainot. Samalla lisääntyy tietoisuus ”uuden Venäjän” imperialistisista tavoitteista. Kannattaa lukea tämä.

Venäjän tavoitteet on puettu hyveellisyyden viittaan, mikä voi osoittautua tuhoisammaksi jopa kuin Saksan kansallissosialistien hankkeet 1930-luvulla. Siinä missä natsit aloittivat itsenäisellä keskuspankilla, työllisyystavoitteilla ja kääntymällä sisäänpäin, Venäjä hehkuttaa avoimesti laajentumispolitiikkaa ja maailmanlaajuista roolia. Tästä näkökulmasta katsoen suomalaisten olisi syytä tarkastella Venäjän tai venäläisten maakauppojen vaikutusta Suomen turvallisuudelle. Olli Pusa jatkaa:

Venäjän uhka Suomelle - Venäjän tonttikaupat saaristossa

Iltalehti nosti julkisuuteen venäläisen yhtiön maakaupat Turun saaristossa. Alueet on ostanut venäläisten omistama yhtiö, väittäen niiden liittyvän turismiin. Mitään turismiin viittaavaa toimintaa ei se ole kuitenkaan harjoittanut. Yhtiön puolesta ei kukaan vastaa kysymyksiin.

Yhtiön ostamat saaristoalueet sijaitsevat Suomen keskeisten laivaväylien varrella. Niillä on tehty laiturien rakentamista ja ruoppausta, mutta mistään turismista ei ole ollut kyse. Erityisen kummalliseksi asian tekee, että Suomen armeija on myynyt käytöstä poistamiaan aluksia tuolle yhtiölle. Siellä ne ovat ajelleet pitkin saaristoa – Suomen armeijan maastoväreissä. Ohikulkijat ovat ehkä tyytyväisinä todenneet, että Suomen armeija valvoo, kun todellisuudessa laivoilla ovat ajaneet venäläiset.

Laiturien ja ruoppausten avulla saarille voi tulla aluksilla ja toimittaa joukkoja tai tarvikkeita. Pitkin saariston väyliä ajelevat armeijan väreissä olevat venäläisten alukset voivat harrastaa väylillä kaikenlaista toimintaa. Osassa aluksista on jo valmiina laitteet miinojen pudottamiselle mereen laivaväylille. Niihin voi myös kylvää vakoilulaitteita.

Esimerkiksi Ruotsin sukellusvenejahdissa arvioitiin olevan kysymys erilaisten vakoilulaitteiden kylvämisestä Ruotsin merivoimien käyttämille reiteille. Jokaisella laivalla on oma tunnusäänensä. Kun se nauhoitetaan ja laitetaan miinaa ohjaavaan tietokoneeseen, voi miinan saada räjähtämään juuri tietyn laivan ajaessa sen ohi.

Samanlaista laivaväylien lähelle sijoittuvaa maanhankintaa ovat venäläiset harrastaneet muillakin Suomen laivaväylillä. Tällaisia hyväksi käyttäen Venäjä pystyisi kriisitilanteessa katkaisemaan meriliikenteen Suomeen, joka olisi Suomen huoltovarmuuden kannalta keskeisen tärkeää. Jos Suomi kriisitilanteessa hankkisi itselleen esimerkiksi lisää aseita, niiden merikuljetukset Suomeen voitaisiin estää.

Manner-Suomen hankinnat

Manner-Suomessa on todettu venäläisten hankkineen maa-alueita läheltä strategisesti tärkeitä suomalaisia kohteita. Esimerkiksi lentokenttien ympäriltä on hankittu maata. Tiedetään hyvin, että kriisitilanteessa Suomen ilmavoimat hajautettaisiin lukuisille varakentille. Juuri tuollaisten kenttien läheltä Venäjä on hankkinut maa-alueita.

Suomessa virallinen selitys on, ettei noista maa-alueista ole vaaraa Suomen puolustukselle. Mutta mitä Suomessa todellisuudessa tiedetään, millaisia mahdollisesti salaisiakin valmisteluja noilla alueilla tehdään? Ei Suomessa ole edes resursseja tuollaisen toiminnan valvomiseen.

Edelleen venäläiset ovat hankkineet omistukseensa eri puolilta Suomea majoituskeskuksia, taas ”turismia” varten. Majoitustoiminta noissa paikoissa on kuitenkin aika vaatimatonta eikä missään suhteessa taloudellisesti mielekästä. Mitä tarkoitusta varten noita hankitaan?

Suomen ilmasaarto

Lokakuussa 2011 nostettiin valtava meteli Humppilaan suunnitellusta rahtiliikenteen lentokentästä. Närkästystä herätti se, että lentokentän kiitoradan pituudeksi suunniteltiin yli 3 kilometriä. Kohua herättämässä oli mm. Putinin suomalaisena äänitorvena tunnettu Verkkomedia. Suomeen ei siis saisi rakentaa noin pitkää kiitorataa.

Selityksenä tuolle rähinälle oli se, että tuollaiselle kentälle pystyisivät laskeutumaan myös suurimmat Naton kuljetuskoneet. Jos Venäjä jossakin kriisitilanteessa haluaisi eristää Suomen, tuollaiset lentokentät olisivat Venäjälle ongelmallisia. Niitä kautta voitaisiin toimittaa lännestä Suomeen aseita ja tarvikkeita. Helsinki-Vantaalla tuollainen kiitorata toki on, mutta yhden kentän pois saanti toiminnasta on helpompaa kuin usean. Ja siis asiaa vastustamassa olivat nimenomaan Venäjän äänitorvet Suomessa.

Meren valvonnasta luopuminen

Entä sitten Venäjän kaasuputki Saksaan, se putki, jota ajoi eteenpäin mm. Paavo Lipponen Putinin maksamia palkkiota vastaan. Sen varjolla Venäjä voi kasvattaa laivastonsa läsnäoloa Suomen talousvesillä. Syksyllä 2014 valmisteltiin Venäjän aloitteesta sopimusta, joka mahdollistaa sen, että venäläiset jäänmurtajat voivat avustaa laivoja Suomen satamiin. Joulukuussa 2014 maanpuolustuskorkeakoulun asiantuntijan mielestä venäläismurtajat voisivat saada tietoonsa salaisuuksia, esimerkiksi tietoja vedenalaisten seurantalaitteiden sijainnista Suomenlahdella.

Riippuvuus Venäjästä

Helsingin telakka sijaitsee keskellä Helsinkiä. Nyt Jan Vapaavuoren aikana kyseinen telakka on saatettu kokonaan Venäjän valtion omistukseen. Se tuottaa pelkästään jäänmurtajia Venäjän tarpeisiin. Eli paitsi telakka tarjoaa Venäjälle laivastotukikohdan keskellä Helsinkiä, sen toiminta on täydellisesti integroitu Venäjän talouteen ja on siis riippuvainen siitä. Joulukuussa 2010 Kansan Uutisissa pohdittiin Turun telakan mahdollisuuksia osallistua samaan bisnekseen. Oli jopa pohdintoja Turun telakan päätymisestä venäläisomistukseen. Onneksi niin ei käynyt.

Samaa teollisuuspoliittista linjaa merkitsi se, kun Jan Vapaavuori junttasi Fennovoiman ydinvoimalan läpi. Sen rakentaa Venäjä ja se jää osakkaaksi voimalaan. Sinänsä kummallista, kun samaan aikaan puhuttiin, että Suomen energiariippuvuutta Venäjästä pitäisi vähentää. Ei ihme, että kokoomuksen puheenjohtajaa valittaessa jotkut epäilivät, että Putin rahoittaa Vapaavuorta liikemiesten välityksellä. Joka tapauksessa näillä ratkaisulla on lisätty Suomen riippuvuutta Venäjän taloudesta.

Maayhteyden katkaiseminen

Vielä yksi uutinen Venäjältä. Se siirtää Sallan Alakurttiin vahvaa prikaatia. Sitä selitetään Suomessakin arktisen ulottuvuuden osana. Suomessa asiaa on vähätelty, mutta myös huolestuneita äänenpainoja on kuultu. Arktinen ulottuvuus ei välttämättä ole koko totuus. Noilla joukoilla on yhtä pitkä matka Jäämeren rannalle kuin Tornioon katkaisemaan maayhteys Suomesta Ruotsiin.

Noissa asioissa suomalainen koneisto on torkkunut täysin. Siinähän on kattavasti valmisteltu Suomen eristämistä lännestä kriisitilanteessa. Laivaväylät voidaan lamauttaa, eikä se vaadi edes avoimia sotatoimia. Eihän Venäjä Itä-Ukrainassakaan tunnusta käyvänsä sotaa, vaikka se hyvin tiedetään. Muutama räjäytys keskeisillä väylillä voi hiljentää liikenteen. Alakurtista voidaan katkaista Suomen maayhteys Ruotsiin. Sitä yritettiin talvisodassakin, mutta silloin jäi toteutumatta.

Lentorahtikuljetukset lännestä Suomeen voidaan katkaista liian helposti.

Venäläisen omituisia majoituskeskusten hankintoja Suomesta on vähätelty. Ehkä ne eivät perinteisessä sodankäynnissä ole merkittäviä, mutta pienten vihreiden miesten kokoamis-, varustelu- ja huoltokeskuksina niiden vaarallisuutta ei pidä vähätellä. Vasta nyt Suomessakin aletaan keskustella hybridisodan uhista Suomelle, kun presidentti Niinistö on nostanut asian esiin.

Entä onko Venäjän toiminnassa sellaisia piirteitä, että Suomeen kohdistuu merkittävä uhka Venäjän taholta? Venäjä varustautuu suurilla summilla. Se miehittää alueita Georgiasta, Krimiltä, Itä-Ukrainasta, Transniestriasta, … Putin uhoaa naapureilleen, yrittää palauttaa vanhaa imperiumia. Käytännössä Venäjän tavoitteista ei ole epäselvyyttä. Suurimmat epäselvyydet syntyvät, kun Venäjä yrittää kiistaa toimiaan, valehtelee sumeilematta. Sellainen ajatusmaailma on tavallisille suomalaisille käsittämätön.

Venäjän tavoitteet

Venäjän tavoitteista esitettiin arvio maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen tutkimuksessa 2011. Tutkimusta arvosteltiin rajusti pirujen maalaamisesta seinälle. Mutta jälkeenpäin sitä on myös kehuttu ennustustarkkuutensa vuoksi profeetalliseksi. Putinin Venäjän tavoitteita on kuvattu mm. arvioimalla Putinin geopoliittisen ideologin professori Duginin kirjoituksia (Johan Bäckman kutsui Duginin Suomeen esitelmöitsijäksi jokin aika sitten). Tuollaisissa kirjoituksissa paljastuu todelliset ajatukset paremmin kuin virallisissa kertomuksissa.

Duginin hahmotelmissa Saksa ja Venäjä jakaisivat Euroopan taas etupiireihin. Saksalle tulisivat Euroopan protestanttiset ja katoliset osat, ei kuitenkaan Suomi. Silti Euroopan etupiirijako Saksan kanssa ei olisi Venäjän lopullinen päämäärä, vaan se olisi ”koko Euroopan suomettuminen” tulevaisuudessa.

Suomi kuuluu Duginin mukaan ”karjalais-suomalaiseen geopoliittiseen vyöhykkeeseen, joka on kulttuurisesti ja osin taloudellisesti yhtenäinen, mutta muodostaa Euraasialaisen keskuksen (eli Moskovan) strategisen tuen. Suomi on valtiona mitä suurimmassa määrin epävakaa kuuluen luonnollisella ja historiallisella tavalla Venäjän geopoliittiseen alueeseen”.

Duginin ehdottamat keinot Venäjän ylivallan saavuttamiseksi Euraasiassa eivät olleet ensisijassa sotilaallisia, vaan hän suositteli hienostunutta ohjelmaa, joka sisältää myös Venäjän turvallisuusjärjestöjen toimesta suoritettavan subversiivisen (kumouksellisen) toiminnan kohdemaissa, niiden vakauden horjuttamiseksi myös disinformaatiota hyväksi käyttäen. Sen lisäksi käytettäisiin venäjän kaasua, öljyä ja muita luonnonrikkauksia kovakouraisena keinona painostaa ja taivutella muita valtioita Venäjän tahtoon.

Uhka Suomelle?

Toki kaikki esikunnat laativat kaikenlaisia suunnitelmia naapureiden kimppuun hyökkäämisestäkin. Jos syntyy kriisitilanteista, niissä oleva valmistelu nopeuttaa tilanteeseen sopivan toiminnan suunnittelua. Nyt tiedetään, että Neuvostoliitolla oli suunnitelmat pääkaupunkiseudun haltuunotosta. Mitä kohtia pommitetaan ja minne pudotetaan maahanlaskujoukot.

Mutta Venäjän toimet Suomessa eivät ole vain esikuntien suunnittelua ja kartoitusta. Ne merkitsevät konkreettisia toimia tulevien operaatioiden valmisteluksi. Ne ovat paljon konkreettisempi uhka kuin pelkät suunnitelmat.

Suunnitelmista käy myös ilmi, mikä on Venäjän toiminta Suomen suuntaan kriisitilanteessa. Toimintamallina on Suomen eristäminen lännestä ja maan haltuunotto. Siinä suhteessa ei ole mitään merkitystä sillä, onko Suomi Naton jäsen vai ei.

Tällä hetkellä Venäjän imperiumihanke on juuttunut Ukrainaan, eikä se muodosta akuuttia uhkaa. Niin kauan kuin Venäjä on kiinni Ukrainan sodassaan, on sen uhka Suomelle rajallinen. Venäjän talous on pakotteiden vuoksi vakavissa vaikeuksissa. Suomen kyky puolustaa aluettaan on myös kohtuullisen hyvä – perinteistä sotaa ajatellen.

Silti on kysyttävä: miksi Suomen poliittinen johto on vaiti tästä? Kasvavista uhkista huolimatta maan puolustusta ajetaan alas. Onko meillä niin paljon kotiryssien kanssa suomettumisen aikana kaveeranneita, että he pystyvät halvaannuttamaan Suomen?







Uusimmat artikkelit

Ns. pankkikriisi oli suurelta osalta rikollista

joulukuu 02, 2015

Vesipainajainen voi olla totta pian – Vietnamissa se jo on

marraskuu 18, 2015

Muslimi-invaasio Itävallan näkökulmasta

marraskuu 05, 2015

Haluaako Greenpeace tuhota Helsingin?

lokakuu 16, 2015

Kolme kirjaa Karjalan palautuksesta

syyskuu 29, 2015